Kyllä on tyytyväinen olo nyt, saatiin nimittäin muksujen kanssa tänään siivottua. Heillä oli suht hyvä olla koko päivän, enkä minäkään mitään mahdottomia pyytänyt. Kunhan keräsivät lelunsa pois lattioilta ja keräsivät ne muutamat matot, jotka meiltä lattioilta löytyy. Annoin muksujen katsoa sillä aikaa videon kun itse keräsin ylimääräiset tavarat lattialta, laasin lattiat ja pesin makkarit. Matotkin kerkesin vielä puisteleen, ennenkuin muksut ilmoittivat elokuvan loppuneen. Sitten olikin pikaruuan vuoro ja sen jälkeen piettiin puolen tunnin tauko siivouksesta.
Käytettiinhän sitä tuo tauko hyväksi ja pelattiin huojuvaa tornia. Kyllä lapsilla oli hauskaa. Viimein komensin muksut viemään omiin huoneisiinsa maton ja sen jälkeen laskemaan tavarat alas sängyltä. Itse pesin lattiat loppuun ja puhdistin portaikon. Olihan tuo jo korkea aika, oli se sen verran sikanern. Kuraa ja kissankarvoja löytyy kyllä yllättävistäkin paikoista! Eihän meillä edes pääse kissat tuonne portaisiin, etteivät vahingossakaan pääsisi karkaamaan,
Ai niin, kerkesinhän minä vielä tänään pesemään vessan ja monta koneellista pyykkiä, lämmittämään saunan ja hakemaan puut vielä tuolta alakerrasta. Nyt kun katselen tätä luetteloa, niin olempa tosiaan repässyt! Mahdan huomenna olla tosi kipeä ja väsynyt sekä kaikinpäin kipeä ja äreä. Nyt jo kauhistuttaa, miten huomisesta selviän?
Pidin taas kerran saarnan isännälle siitä, kuinka mukava olisi jos hän muistaisi palauttaa tarvitsemansa tavarat paikalleen.. Tai sellaiset tavarat, jotka eivät varsinaisesti ole meidän, mutta sattuvat vain olemaan pitkin lattioita,voisi viedä kylmävaraston puolelle pois jaloista pyörimästä. Tuli sanottua asia vähän turhan kärkevästi, kun möksähti minulle. Ja jos rehellisiä ollaan niin tuli tuossa vielä vähän myöhemmin heitettyä vettä kiukaalle vielä lisää.
Asia vain sattuu olemaan sellainen, että joka tavara, jokaikinen lattialla tai pöydillä turhaan lojuva tavara on minulle loppujen lopuksi vain taakka. Ei pelkästään se, että se lisää jo ennestään minulle valtavaa siivousurakkaa, vaan asiassa on vielä sekin kiva puoli, että se tavarapaljous nujertaa minut henkisesti. Kun katson sitä tavaramäärää, joka pitäisi ensin raivata pois jotta pääsisi itse siivoamisen alkuun, tuntuu hirveän ahdistavalta ja latistaa paljoudellaan. Minä todella tarvitsen siinä vaiheessa joko todella energisen olon tai pahan ketutus-vitutuskohtauksen, jotta jaksan aloittaakkaan rämpimisen tällä upottavalla siivoussuolla. Tulee väistämättä tunne, että näin paljonko minua arvostetaan? Näinkö paljon minun jaksamisestani välitetään ja miten sitten käy, kun minä en enää jaksa kulkea ilman apuvälineitä? Missä kunnossa talo sitten on ja kuinka paljon minä sitten joudun nalkuttaan, kun nyt jo tunnen olevani varsinainen jänkkäakka?
En tarkoita todellakaan sitä, että mieheni pitäisi singahtaa kuin ajatus toteuttamaan sen, mitä minä meinasin tehdä van haluaisin, ettei minun tarvitsisi tuhlata jo valmiiksi vähiä voimia turhaan edestakaiseen kulkemiseen ja tavaroiden siirtelyy paikasta A paikkaan B, Ceen ja Deen kautta.
Tosin, en minäkään pääse kehuskelemaan omalla tavaroiden säilytyksellä ja paikalleen laitolla. Tuossa keittiössä lohuu nytkin jäljiltäni monta kukkaruukkua, multapussi, kukkien siemeniä ja pahvilaatikko jossa on kaikkea istuttamiseen liittyvää kamaa. Sivupöydällä kiikkuu nätisti ompelurasiani ja muovipussissa on lyhentämistä odottavat housut. Ompelukorissa tuossa pakastimen vieressä nököttää yhdet puolivalmiit verhot ompelijaansa ja täällä tietsikkahuoneessa ( täällä on kaikki talon paperit ja mapit, ainakin pitäisi.) pyörii hujan hajan minun koulutehtäväni ja puolivalmiit etätehtävät ja esseet. Niin että pitäisi tässä tuijotella kovasti sitä omaakin napaa, eikä sitä toista vain syytellä. Minä vain en osaa keskittyä mihinkään kunnolla jos kaikki hakee paikkaansa. Ja kaikki hakee paikkaansa kun on liikaa tavaraa..
Mutta nyt tämä akka lopettaa vuodatuksensa ja painuu ottamaan pyykit koneesta, laittaan perunamuusin pienempään astiaan ja sitten nukkumaan. Kello löi nääs puoltayötä, että onhan tässä taas tullut istuttua.
