ja kunnolla! Tämä flunssa on tullut melkein niinkuin jäädäkseen. Eilisillan saldonahan oli; kaikilla kuumetta, Lellu tulvi ylpäästä ja isäntä alapäästä, poitsulla oli tylsää ja känkkäränkkä on jäänyt päälle sekä minulla nuo lihakset repii työsopimustaan irti. Mielenkiintoista. Tästä tulee hankala vaihe kun kaikki ovat pahalla päällä oman hankalan olon takia. Kyllä nyt riittää meidän talossa tulta ja tulikiveä. Ei nimittäin olla kukaan kovin aurinkoisella tuulella. Plaah, kunhan mun pää kestää, niin hyvä.

Tuolla jo ensimmäinen riita tuli. Lellu haluais kattoo lastenohjelmat ja poitsu ihan tahallaan vaihtaa jäkikselle. Haluaa muka kattoo sitä. Ja äsken tultiin tippa linssissä selittään, kuinka neiti nostelee hänen lakkiaan varpailla lattialta. Käskin poikaa palauttaan rakkaan lippiksensä takaisin sille kuuluvaan paikkaan ja takavarikoin kaukosäätimet. Ruokaa nuo tarvis, mutta kun kaikki tulee heti ylös, niin minkäs teet. No ainakin kokeilen saada jo lääkäriajan noille lapsille. Eiköhän viikon sairasteluputken pitäisi jo olla tarpeeksi vakava juttu, notta saisi molemmat lekurille. Viimeksi kun yritin, niin tuumasivat vain; kyllä se lähtee itekseen pois. Kyllä minä sen tiedän, mutta kun tyttö ei ole syönyt kunnolla moneen vuorokauteen. Nyt viikkoon. Olisinhan minä jo pääsiäisaikaan käyttänyt tytön lekurissa, mutta lähin päivystys on vajaan sadan kilometrin päässä ja se on paskamaista olla autonkyydissä oksennustaudissa.

Joo, lähtis tässä soittamaan sitä lääkäriaikaa lapsille ja itelle sairaslomalappua. Et moi..